Reijan räsymatto

Tuntuu, että käsityömaailmassa on jo keksitty kaikki mahdolliset materiaalit. Kerätään tölkinnipsut ja virkataan niistä kasseja. Tehdään paperiroskasta uusiopaperia. Solmitaan vanhoista muovijohdoista upea kranssi. Onhan näitä nähty. Mutta pakko myöntää, että olin todella yllättänyt ja innoissani, kun huomasin, että ilmastointiteipin käytöstä askartelussa on tullut kirja! Tämä on minulle täysin neitseellinen alue, enkä edes tiennyt, että jesaria on muun värisenä kuin harmaana. Jokainen tietää, että jesarilla voi lyhentää farkun lahkeet, korjata repsottavan auton oven ja paikata teltan reiän. Mutta kun ilmastointiteippiin tekee kuvioita ja värejä, se muuttuu mahtavaksi materiaaliksi. Tämä näyttävä lampunvarjostin on tehty perusjesarista, siitä harmaasta. Sen tekeminen on itse asiassa aika helppoa. Jesareista valmistetaan levy, johon tehdään viiltoja mattoveitsellä, yksinkertaista! Kankaansa aikoja sitten kadottanut retkijakkaran koki uuden tulemisen, kun siihen päällystettin veikeä istu

Monipuolisia uusia materiaaleja, välineitä ja ideoita sekä edullisia ostoksia. Niistä on Tampereen kädentaitomessut tehty. Ja siksi ne ovat yhdistetty paratiisi ja helvetti, koska kaikkea ihanaa on tarjolla. Käsityöntekijän ostohimot heräävät, vaikka pussukkaa ja nyssäkkää on entisestäänkin joka nurkka täynnä. Messuilla oli myös valtavasti väkeä, sillä arvellaan siellä käyneen kolmessa päivässä 14.11.–16.11. yli 30 000 ihmistä! Ne ovatkin Euroopan suurimmat käsi- ja taideteollisuusmessut pidettiin Tampereella. Näytteilleasettajia oli 785. Kerron nyt omat suosikkini messuilta. Hantverk från Åland Viisi taitavaa ahvenanmaalaista käsityöläistä oli tullut esittelemään Tampereelle käsitöitään. Hannele Ögård tekee todella kaunista ja yllätyksellistä tekstiilitaidetta. Hän ompelee käsin miniatyyrimäisen pieniä kangastilkkuja, joissa on vaikka paperiliitin, muutama nappi tai rikkinäinen solki. Nämä pienet palaset hän ompelee isolle värikkäälle pellavakankaalle. – Ihmiset tuovat minulle jopa k

Vietin Kanarian saarilla Las Palmasissa rentouttavan viikon, jonka ohjelmaan kuului paljon käsitöiden tekemistä katukahviloissa ja puistoissa. Tuntikausia kului virkaten, kutoen, kirjoen, sangriaa lipittäen ja ohikulkevia ihmisiä katsellen. Auringonvalo ja 25 lämpöastetta vain lisäsivät käsitöiden teosta syntynyttä mielihyvää. Matkalaukussa oli mukana myös käytettyjä postimerkkejä, joista tapaan tehdä onnittelukortteja. Mutta Las Palmasin kauniin kulahtaneita seiniä ihastellessa ja valokuvatessa iski mieleen uusi, ennen kokematon idea: alan tehdä postarigraffitia eli liimaan suomalaisen postimerkin seinään tai portin pieleen ja otan siitä valokuvan! Vähän kuin neulegraffitin vaatimaton pikkuserkku, jonka ensimmäinen sade tai kova tuuli poistaa. Saimme ystäväni kanssa aivan uutta lapsellista intoa, kun mietimme paikkoja, mihin postari pääsee. Pientä kielletyn hedelmän makuakin siinä oli, tämähän on kiellettyä! Tuumasimme me kiltit 60-luvun tytöt. Parina päivänä iskuryhmämme kulki ympäri

Muutama vuosi sitten vietin mahtavat viisi päivää Kankaanpään opiston kesäkurssilla. Kierrätyskäsityökurssia veti taidekäsityöläinen Jaana Tuomisto. Innostuin ihan valtavasti tekemään vanhoista kakkuvuoista ovikoristeita. Se oli helppoa, sillä luokassa oli pystyporakone, jolla sai metalliin hyvin reikiä. Alumiiniin saattaa saada kotikonstein reiän myös paukauttamalla naulaa vasaralla. Reikien avulla metalliin pystyy punomaan rautalangalla kiinni nappeja, leivosvuokia, pitsejä ja muuta pientä. Syötävän söpö vuoka Koko kurssi kolusi Kankaanpään kirpparit ja kierrätyskeskukset ja rohmusi kakkuvuokia, aterimia ja erilaisia hauskoja metallisia keittiövälineitä. Tein muuan muassa vanhasta käsikäyttöisestä raastimesta viinipullontelineen. Pienestä alumiinikakkuvuosta tuli syötävän söpö, kun maalasin sen pinkiksi suihkemaalilla. Koululla oli hyvä tila tätä varten, mutta kotona maalaaminen onnistuu hyvin syvässä pahvilaatikossa. Lisäsin pinkkiin vuokaan karkkimaista tunnelmaa pitsillä ja pastel