Reijan räsymatto

Pomarkkulaisella Marja-Liisa Alanissillä, 85, on aina ollut erityinen suhde tonttuihin. - Olen ommellut jo pienestä pitäen tonttujen vaatteita ja töppösiä. Toki homma oli hiukan jäissä silloin, kun elämä oli kiireistä maatilan emännyyttä. Kun mieheni kuoli vuonna 2002 alkoi elämääni tulla tontun kokoisia koloja. Ensin tein yhden, sitten toisen, ja lopulta viehtymys tonttuihin alkoi kasvaa. Arvelisin, että minulla on nyt parisataa tonttua vintillä. Tonttuja on kaikenkokoisia, -muotoisia ja -ikäisiä. Tyttöjä ja poikia, puisia tonttuja, pehmeitä vanutäytteisiä tonttuja, isonenäisiä tonttuja. Osalla on parta ja villapaita, toisilla lapaset, joillakin rillit. Mutta jokaisella on erilainen ilme. Tonttupuuhat alkavat aina syksyllä puutarhakauden päätyttyä. -  Odotan inspistä, menen yläkertaan ja siellä tonttulassa se tulee aina. Voin olla siellä puuhailemassa koko päivän! Ompelen tonttujen vartalot ja vaatteet kirpparilta ostetuista neuleista. Kasvot muotoilen sukkahousuista ja vanusta. Teen

Taito Itä-Suomi toimii Etelä- ja Pohjois-Savossa, ja se on osa valtakunnallista käsi- ja taideteollisuusjärjestöä Taitoliittoa. Kenkävero Mikkelissä on yhdistyksen tunnetuin toimipaikka. Lisäksi yhdistyksellä on Taito Shoppeja ja käsityökeskuksia kahdeksalla paikkakunnalla. Niillä järjestetään käsityökursseja harrastajille. Vuoteen 1969 pappilana toiminut Kenkävero on tunnelmallinen ympäri vuoden auki oleva käyntikohde. Siellä on kauniisti restauroituja rakennuksia Saimaan rannalla, vehreä puutarha, laadukas käsityömyymälä, erillinen käsityöläisverstasmyymälä sekä markkinahumua erilaisissa tapahtumissa. Kuten nyt vaikka tämä käsityöyökerho lokakuussa! Illan "kattaus" kuulosti niin hulvattomalta, että lähdin Helsingistä Mikkeliin varta vasten tähän tapahtumaan. Periaatteessahan kyse on yksinkertaisesta asiasta: kutsutaan ihmiset tekemään käsitöitä yhdessä, ja samalla myydään tarvikkeita ja markkinoidaan jotain omaa toimintaa. Mutta tämän voi tehdä tylsästi tai hauskasti.  Minu

Virossa arvostetaan omaa paikallista käsityötä, ja käsityökulttuuri onkin elävää ja kehittyvää. Yksi perinteisimmistä käsitöistä on unelmaisen kevyt Haapsalun huivi, jota neulotaan Haapsalun viehättävässä pikkukaupungissa Länsi-Virossa. Se on rauhallinen kylpyläkaupunki alle kahden tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Kaupungissa on viehättävä Pitsikeskus, josta voi ostaa huiveja, lankoja ja käsityökirjoja. Keskuksessa on myös pieni ja kiinnostava museo, jossa on esillä taidokkaita neulottuja mekkoja ja valtavasti erilaisia pitsimalleja. 1900-luvun alkupuolella Haapsalusta muodostui keisarillinen kylpyläkaupunki, jossa tsaariperhe sekä Moskovan ja Pietarin aatelisto vietti kesälomiaan. Haapsalulaiset naiset huomasivat tässä mahdollisuuden tienata, ja he alkoivat yksinkertaisten maalaishuivien sijaan neuloa ohuempia pitsiliinoja hienostorouville. Perinteinen Haapsalun huivi muodostuu hienokuvioisesta keskiosasta boordeineen ja erikseen neulotusta, myöhemmin kiinnitetystä reunapitsistä.