Reijan räsymatto

Uudet työtavat ja välineet innostavat kovasti kokeiluun, vaikka niistä ei mitään ikiaikaisia suosikkeja tulisikaan. Olin Kankaanpäässä kesällä viikon kurssilla, jonka nimi oli Jännittäviä tekstiilipintoja erilaisin menetelmin. Olimme saaneet ohjeeksemme ottaa kaikenlaisia rumia tekokuitukankaita mukaan. Tämä ei tuntunut yhtään innostavalta, sillä kuvittelin vain pellavasta ja puuvillasta syntyvän jotain kaunista. Mutta olin väärässä, sillä innostuin kolvilla kankaan polttelusta valtavasti. Olin ostanut eri väristä organzaa muutamia palasia. Polttelin siihen kolvilla reikiä ja se oli jotenkin niin tyynnyttävää, että tein tein sitä tuntikausia vaikka käry oli melkoinen. Tätä on parempi tehdä ulkona. Aika pian keksin sen, että kun kolvilla poltettavan organzan alla on vanha lakana, organzasta sulaa siihen värillinen kuvio. Eli suojakankaankin voi käyttää. Opettajamme Eija Pöyry kehoitti kokeilemaan eri kankaiden käyttäytymistä. Ompelimme esimerkiksi viisi eri väristä tekokuitukangaspalast

Betoniaskartelu on nyt käsitöiden suosituin muotijuttu. Netti pursuilee ihania kuvia betonista tehdyistä ruukuista, kynttilänjaloista ja esineistä. Kaikissa niissä on rouheaa karismaa. Niinpä minäkin päätin ryhtyä betonointihommiin ystäväni Saija Flinkkilän kanssa. Ensin keräilimme kaikenlaisia purkkeja muoteiksi:  maito-, viili- , Pringles- ja jugurttitölkkejä. Mökiltä tuotiin vanhat kulahtaneet ämpärit ja vadit muotiksi. Säästettiin niin kahvipusseja kuin sampoopullojakin. Materiaali ei ole kallista. Haimme rautakaupasta 25 kilon säkin nimeltä Sementtilaasti S30.  Se maksoi 6,50 euroa. Keräsimme kamppeemme ja lähdimme lapsuudenkotini pihalle leikkimään. Ihan totta, leikiltä se tuntui! Kun sekoitteli vanhalla puuharukalla betonia ja vettä ja taputteli sitä muotteihin, tuli todellakin mieleen muinaiset hiekkalaatikkoleikit. Puuhailu oli valtavan hauskaa, vei ihan mennessään tuntikausiksi. Kumpikaan ei ollut ennen tehnyt betonitöitä, mutta halusimme kokeilla miten homma toimii. Teimme m

Se on mahdollista käsityöstudio Artishokin kursseilla. Yritän aina ulkomaan matkoilla etsiä työväenopiston tai vastaavan, jossa pääsisin haistelemaan paikallisia käsityötuulia. Mutta monissa maissa ei ole tämmöistä joustavaa opiskelusysteemiä, joten meidän suomalaisten kannattaa olla ylpeitä ja tyytyväisiä edullisista työkkärin kursseistamme! Vietin Murmanskissa Jäämeren rannalla pari päivää ja löysin käsityöstudio Artishokin, joka järjestää monenlaisia käsityökursseja. Niitä kutsutaan Venäjällä nimellä masterklassi. – Opettajia on studiolla 14 ja tarpeen tulleen vierailevia opettajia tulee vaikka Pietarista, kertoo studion johtaja Victoria Timofeeva. Sovin tapaamisen Tatjana Gombashin kanssa, joka pitää Artishokissa 4-10  illan nukkekursseja. Kurssi oli loppunut juuri edellisenä päivänä mutta Tatjana otti laukullisen valmiita nukkeja mukaan. Kurssil-ilta kestää 3-3,5 tuntia ja maksaa 1000 ruplaa eli 14 euroa. Se sisältää kaikki materiaalit. Pienet yksityiskohdat Tatjana työskentelee