Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2018.

Mitä tapahtuu lehden käsityökuvauksissa? Katso täältä!

Kuva
KAUPALLINEN YHTEISTYÖ. Lehteen tulevien kuvausten taustalla on paljon näkymätöntä työtä. Kirjoitin ET-lehden käsityönumeroon monta sivua trendeistä ja kivoista käsityöjutuista. Lankoja ja muuta hauskaa piti käydä hakemassa liikkeistä lainaksi. Niitä pitää aina ottaa liikaakin, koska ikinä ei voi tietää, mitä kaikkea siinä kuvassa käytetäään. Hain helsinkiläisestä Fiinaneuleesta paljon ihania lankoja ja puikkoja kuvauksiin. Fiinaneule on osoitteessa Simonkatu 12, aivan Helsingin keskustassa. fiinaneule.fi Graafikko Outi Liinamaa asettelee studiolla kuvaustaustalle lankoja. Valokuvaaja Juha Salminen virittelee kameratelinettä. Tämä kätevä lankakeräkotelo jäi lopulta pois lehtijutusta. Sen hinta Fiinaneuleessa on 24 euroa. Kotelo menee kätevästi kasaan laukkuun silloin, kun sitä ei tarvita. Paimiolainen Succaplokki tekee iloisia neulontatarvikkeita kierrätysmateriaaleista. Sukanpingotinpari maksaa 29,50 euroa. Se on valmistettu 4 mm paksuisesta kierrätysmuovista. Sukanpingoitin on tarkoit

Ebba Masalin kasvikorteilla kerätään rahaa kehitysmaiden naisille

Kuva
Ebba Masalin (29. 8.1873 Mikkeli – 31. 3.1942) oli suomalainen taidemaalari, piirtäjä ja kuvittaja. Hänen vanhempansa olivat Oulun läänin kuvernööri Gabriel Johan Masalin ja Emilia Masalin. Ebba opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1892–1898, osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosina 1898-1905 ja työskenteli kuvittajana sekä piirsi 1900-luvun alkuvuosina kuvatauluja kouluja varten. Masalinin tiedetään myös opettaneen piirtämistä ja maalaamista. Ebba Masalinin kädenjälkeä opetustauluissa ovat ihailleet tuhannet oppilaat aikanaan koulunpenkillä. Näistä Masalinin piirtämistä kuvatauluista tunnetuimmat olivat John Lindénin suunnitteleman ja kustannusosakeyhtiö Otavan julkaiseman kasvitaulusarjan mustapohjaiset kasveja esittävät opetustaulut. Koulutaulut olivat opetuksen havainnollinen väriläiskä, sillä oppikirjat olivat pääosin kuvattomia. Se, mitä muuta taiteilija maalasi ja millaisen elämän hän eli, ei oikeastaan tiedetä. Taito Itä-Suomi ry Kenkävero on painattanu

Tee vanhasta kirjasta trendikäs kynttilänjalka

Kuva
Vanhoissa kirjoissa on upeita kansia ja selkämyksiä. Ne ansaitsevat saada uuden elämän kauniina kynttilänjalkana. Koristeeksi sopii vaikka vanhat pitsit ja korut, jotka pääsevät näin esille kätköistään. Näin teet taatusti uniikin kynttilänjalan itselle ja lahjaksi. Paloturvallisuus otetaan tietysti huomioon niin näissä kuin missä tahansa muissakin kynttilänjaloissa.   Näitä tarvitset kaksi vanhaa paksua kirjaa kaksi vanhaa metallista kynttilänjalkaa koristeeksi pitsiä ja koru mattoveitsi kuumaliimaa ja  kuumaliimapistooli kynä   Tee näin 1. Irrota kynttilänjaloista kynttilänpidikkeet niin, että niihin jää vähintään parin sentin korkuinen kiinnitysosa kiinnitettäväksi kirjan väliin. Usein kynttilänjaloista saa irrotettua osia kiertämällä kierteitä auki. 2. Suunnittele kynttilänpidikkeiden kohdat kirjojen yläosaan sopivalle etäisyydelle toisistaan ja merkkaa paikat kynällä. Avaa kirja keskeltä ja piirrä kynttilänpidikkeen kiinnitysosan muoto kirjan sivun ylälaitaan. Tee samoin molemmille

Pentikinmäki Posiolla pursuaa kivaa keramiikkaa

Kuva
Pentik-mäki on kulttuurintäyteinen ja kiinnostava matkailukohde Posiolla. Mäellä valmistetaan edelleen Pentikin keramiikka-astiat, taide-esineet ja kynttilät. Anu Pentik on muistellut 1970-lukua, että kun muut muuttivat Posiolta pois, he muuttivat tilalle. Yritys starttasi vuonna 1971 vahingossa, kuten mikä tahansa kunnon yritys: Anu Pentikin rakas keramiikka- ja nahkaharrastus, elämäntapa, vain alkoi tuoda leipää pöytään. Pentik-astiat opittiin tuntemaan pyöreydestään ja käsityön tunnustaan. ”Paras tapa selvittää, onko yrityksestä mihinkään, on rakentaa heti suuri, kelohonkainen keramiikkapaja ja perustaa sen oheen sekä myymälä että kahvila”, on Anu sanonut. Pentikin kiinnostava matka keramiikkapajasta tähän päivään on myös nähtävillä mäellä. Lasikäytävillä toisiinsa yhdistetyt rakennukset muodostavat 2500 neliömetrin suuruisen yhtenäisen kokonaisuuden tehtaanmyymälöineen, museoineen, näyttelyineen ja kahvioineen. Kaikkialle on vapaa pääsy. Mäellä on 80-paikkainen kahvila, joka on auk