Pihlajanmarjoja, kuohuviiniä ja ET-lehden käsityöjuttu

Miten syntyy ET-lehden käsityöjuttu? Tarvitaan idea, hyvä työryhmä ja rivakka ja innostunut toteutus.

Ystäväni Saija Flinkkilä tekee silloin tällöin käsityöjuttuja ET-lehteen. Hän luo tuotteen ja ohjeen, minä hoidan kuvaukset.

Nyt innostuimme pihlajanmarjakranssin tekemisestä, koska on niin mahdottoman hyvä satovuosi. Mutta juttu ei suinkaan ehdi enää tähän kauteen, vaan se tehdään ensi vuonna julkaistavaksi.

Hoidin esivalmistelut pyöräilemällä torstaina etsimässä paikkoja, joissa pihlajanmarjoja olisi paljon ja tarpeeksi matalalla. Ja kohteen piti olla tietenkin jossain tien poskessa, sillä pihalta tai puistosta ei kehtaa napsia.

Paikallistin Kehä ykkösen varressa mainion puurykelmän, josta rohmusin mittavan muovipussillisen. Aloin kuitenkin epäillä marjojen riittävyyttä ja lähdin vielä illan pimeydessä "marjaan" kävelytien pientareelle.

Tuli outo olo, vähän kuin olisin omenavarkaissa. Nokkosetkin polttivat kinttuni, kun hätäilin pimeässä, että näkeekö taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja tai naapurin koiranpissattaja aarteeni. Ja kuinka selittäisin rikokseni?

Kuohuviinillä voidellut ideat

Perjantaina töiden jälkeen katoin käsityö-salaatti-kuohuviinipöydän viideksi. Työryhmämme hyppäsi suoraan toimistopäivän päätteeksi käden töiden syövereihin.

Komean kranssin teko ei ole ihan nopeaa, neljä tuntia siinä vierähti. Se on fyysistä ja raskasta hommaa, koska pihlajanmarjatertut pitää kiinnittää napakasti rautalangalla. Mutta ai mikä luomisen ilo ja keskinäisen kehun kerho kupli pöydässämme! Eikö olekin ihana, aivan upea!

Yön pimeydessä kiinnitimme kranssin vielä parvekkeeni seinään, koska olin buukannut kuvaajan lauantaiaamuksi ikuistamaan kranssimme.

Kranssista oli mahdottoman paljon iloa. Tekeminen oli hauskaa ja hyödyllistäkin, sillä se esiintyy ensin tässä blogissa ja vuoden kuluttua ET-lehdessä teko-ohjeineen.

Kranssin loppusijoituspaikka on Saijan työkaverin koti. Ja kiitokseksi tämä kollega tuo työpaikalle tuoretta pullaa, joten kranssi-ilo sen kun jatkuu.

Ja kummallista, että minulla oli huono omatunto, kun keräsin pihlajanmarjoja ojan pientareelta...

Pihlajanmarjakranssi

Valmiin kranssin halkaisija 38 cm
reilu kassillinen pihlajanmarjaterttuja
30 sanomalehtiarkkia
maalarinteippiä
1 puola metallista sidontalankaa
sivuleikkurit

1. Tee pohjakranssi sanomalehdestä.Rullaa 10 sanomalehtiarkkia pinossa kulmasta aloittaen tiukaksi rullaksi ja kiinnitä  teippaamalla. Rullaa kolme tällaista pötköä ja yhdistä ne teippaamalla päistään yhteen noin metrin mittaiseksi sanomalehtipötköksi.

2. Taivuta pötkö halkaisijaltaan noin 28 cm renkaaksi ja yhdistä päät teipillä. Pohjakranssin on oltava napakka, koska pihlajanmarjat ovat tuoreina painavia. Vahvista pohjakranssia tarvittaessa maalarinteipillä tai metallilangalla.

3. Sido pihlajanmarjatertut kranssipohjaan. Aseta pari-kolme pihlajanmarjaterttua vierekkäin pohjakranssin päälle ja sivuille varret samaan suuntaan. Sido tertut napakasti varsistaan metallisella sidontalangalla pohjakranssin ympäri kiertäen.

4. Aseta seuraavat tertut niin, että niiden marjat peittävät edellisten terttujen varret ja sido uudella kierroksella metallilankaa. Jatka sitomista koko kranssin ympäri.

5. Huolehdi, että sidot terttuja myös pohjakranssin sivuille. Marjoja kannattaa sitoa reilusti, koska ne kutistuvat kuivuessaan. Pidä sidontalanka koko ajan tiukkana, jotta tertut kiinnittyvät hyvin.

6. Tee lopuksi ripustuslenkki sidontalangasta kranssin taakse.

Mallityö ja ohje: Saija Flinkkilä