Oletko järkevä Martta vai innostuva Maria?

Olen viettänyt jo 12 kesänä vuoden riemukkaimman viikon käsityökurssilla Kankaanpään opistossa Satakunnassa. Olen käynyt esimerkiksi tuftaus-, huovutus-, kierrätys- ja kirjansidontakurssit. On mahtavaa luoda tuntikausia kauniita asioita, ajan kulua ei edes huomaa. Flow-tila on täydellinen.

Vuosien saatossa olen huomannut, että käsityöihmisissä on kahdenlaisia tyyppejä. ”Martta” haluaa tehdä hyödyllisiä ja käytännöllisiä asioita, esimerkiksi neuloa sukkia, kutoa mattoja ja ommella vaatteita. Hullutteleva ja hersyvä ”Maria” innostuu materiaaleista ja niiden yllättävästä yhdistämisestä. Vanhasta kattilasta tehdään lamppu tai kulahtaneesta villapaidasta huovutetaan ja kirjotaan käsiveska. Hänelle tärkeintä on luovuus ja tekeminen, tuloskaan ei ole tärkeä.

Molemmat tyypit ovat yhtä arvokkaita. Maria voi pitää Marttaa kuivankankeana tyyppinä. Samoin Martta saattaa tykätä, että Marian työt ovat outoja ja ronskin kulahtaneita. Mutta tärkeintä on se, että harrastus rentouttaa ja tuo hyvää mieltä ITSELLE. Muitahan siinä ei tarvitse miellyttää.

Minä olen boheemi innostuja, ja rakastan materiaalien yhdistämistä luovasti, kekseliäästi ja jopa omituisesti. Mitään hienoa tai edes valmista ei tarvitse syntyä, sillä itse mekaaninen tekeminen on jo hyvin terapeuttista.

Sytyn usein toisten roskista. Kun näen jonkun heittävän huovutusjämiä roskiin, dyykkaan ne oitis ja yhdistän ne vaikka ompelemalla korttipohjaan.

Paperilla päällytetty styroksitorso ja pillerirasiasta tehty rintarossi ovat oivia esimerkkejä innostukseni kohteista. Ostin 50 cm korkuisen torson Berliinistä askarteluliikkeestä.  Se mahtui kätevästi matkalaukkuun. Liimasin sen pintaan erilaisia paperipalasia: puolalaista keltaista sanomalehteä, vaaleanpunaista Financial Times -lehteä, vanhan virsikirjan nuotteja, kahvilla ruskeaksi värjättyjä kirjan sivuja. Erilaisia kirjaimia tuli esille kiinan, venäjän, heprean ja thai-kielen tekstien muodossa.  Kaulakoruksi torsotar sai ruostuneen ikkunahaan ja hameeksi kiinnitin nuppineuloilla palan tylliä. Puolikkaat rintaliivitkin hänellä on selkäpuolella.

Rintarossi syntyi tyhjentyneestä vaihdevuosipillerirasiasta. Ompelin sen virkattuun verkkoon rintaliivin kuppiosan päälle. Teos sai heti nimen: nainen verkossa, naisen elämää. Lahjoitin sen ystävälleni, joka on gynekologi.

Hauskoja käsityöhetkiä!