Lojuuko sinullakin perintöryijy nurkissasi?

Moni muistaa lapsuudenkodista tai mummolasta värikkään ryijyn. Ehkä siinä oli tuhkimon kuva tai peuroja juomassa lähteellä.

Jokin lämmin läikähdys käy sydämessä kun niitä muistaa. Nyt kuolinpesistä löytyneitä ryijyjä myydään kirpputoreilla jopa 50 euron hintaan.

Myös nettikauppa huuto.netissä ryijyjä on paljon myynnissä.

 

 Tuhkimo-ryijyä myydään huutonetissä 120 euron hintaan.

Tästä ryijystä pyydetään Malmin Fidassa 50 euroa.

Tätä ryijyä myydään huuto.netissä 74 euron hintaan.

Tämä ei ole mitenkään paha asia, jos ryijy pääsee näin rakastavaan kotiin. Minäkin sain ryijyn työkaverini sukulaisen kuolinpesästä. Ihastuin kovasti ajatukseen, että joku on sen rakkaudella tehnyt ja käyttänyt siihen tuntikausia. Tuuletin ryijyn hyvin ja laitoin sen sängyn eteen matoksi. Se sopisi hyvin myös vaikka keinutuoliin. Seinä ei ole ainoa sopiva paikka ryijylle.  

 

Jugendia ja morsiusryijyjä

Ennen ryijyjä käytettiin peittoina. Mutta kun 1700-luvulla vuoteissa alettiin käyttää täkkejä, ryijyistä tuli enemmän koriste ja lämpöeriste seinää vasten.

Ryijyjä alettiin koristella ylenpalttisesti, ja nukka leikattiin lyhyemmäksi, jotta kuviot erottuisivat hyvin. Ryijyjä kudottiin kapioiksi ja morsiusryijyiksi, joissa vuosiluku, ihmishahmot ja sydänkuviot olivat suosittuja.

Kansallisromantiikka nosti 1800-luvun lopulla ryijyt taas uuteen kukoistukseen, kun esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela alkoi suunnitella taideryijyjä. Gallen-Kallelan Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900 suunnittelema jugend-henkinen Liekki-ryijy on ehkä ensimmäinen taideryijy.

Varsinainen ryijyinnostus alkoi Suomessa 1920-luvulla, kun Suomen Käsityön Ystävät alkoi myydä ryijymalleja ja tarvikepaketteja. Taiteilijat alkoivat samalla suunnitella uusia ryijymalleja aluksi kansanryijyjen tyyliin.

Valaisu virkistää ryijyä

Ryijy oli ennen arvokas ja arvostettu kodin kaunistus, joko itse rakkaudella tehty tai lahjaksi saatu. Helsinkiläinen Pirjo esittelee appivanhempiensa Pirkka-ryijyä.

– He muuttivat maalta Konnevedeltä Helsinkiin 1970-luvulla kirkon työntekijöiksi. Ryijyn hankinta oli pitkällinen prosessi. Uuteen kotiin haluttiin jotain lämminhenkistä ja turvallista, kenties maaseututaustaankin viittaavaa. Tuohon aikaa ryijy oli arvokas hankinta ja arvostettu osa kotia.

Ryijy oli pitkään palvelutalossa ensin pariskunnan yhteisen huoneen seinällä ja viimeiseen saakka anopin huoneen seinällä. Se edusti turvallisuutta ja kodikkuutta.

– Anopin kuoltua vuosi sitten toimme ryijyn kotiimme. Miehelläni oli aika pitkällinen prosessi keksiä ryijylle valaistus. Ainoastaan eteisessä oli vapaata seinäpintaa ja ikivanha piironkikin sen kaverina.

– Monien insinöörimäisten miettimisten jälkeen mieheni keksi valaistuksen, jossa on kaksi Claes Ohlssonin ledivalaisinta pötkönä peräkkäin. Ja niiden “peittona” kaksi valkoista kukkalautaa Bauhausista + listan pätkä.

Ryijy on valaistuna tosi upea, vaikka tämä kuva ei teekään sille oikeutta.

Hylätyt ryijyt olisivat kotoisia vanhainkodeissa ja laitoksissa. Mutta varmaan siihenkin on keksitty jokin paloturvallisuussääntö, joka estäisi sen.

Korjaa vanha ryijy

Helsinkiläinen Sinikka peri äitinsä kutoman ryijyn, mutta se majaili pitkään rullalla muovipussissa autotallin hyllyllä. Seinän hehkulamppu oli polttanut muovin puhki ja ryijyyn reiän. Sinikka korjautti ryijyn Suomen Käsityön Ystävissä.

– Työ oli kyllä tyyristä, noin 70 euroa tunti, ja pesusta meni tietysti eri maksu. Kokonaishinnaksi tuli noin 370 euroa, sillä korjaus vei neljä tuntia. Mutta komia tuli!

– Äitini teki ryijyn 1950-luvun alussa asuessaan Sotkamossa. Ryijy oli meillä kotona seinällä siihen asti, kunnes äiti 1970-luvulla innostui tekemään ison ja modernin ryijyn ja vanha ”tuparyijy” sai väistyä.

Sinikan kotona ryijy pääsi olohuoneen seinälle isän maalaaman taulun viereen.

Lainaa ryijy seinälle

Kaikkea ei tarvitse omistaa tai ostaa: Suomen Käsityön Ystäviltä voi vuokrata ryijyjä, kätevää! Tarjolla vuokrattavaksi on eri aikakausien tunnettujen suomalaisten tekstiilitaiteilijoiden suunnittelemia ryijyjä. Tällä hetkellä tarjolla on muuan muassa Eva Brummerin, Ritva Puotilan, Nina Nisosen ja Elinan Aallon suunnittelemia ryijyjä. Kuukausivuokra 100–300 eurosa kuukaudessa, määräytyen ryijyn ostohinnasta.

 

Lisätietoja lainattavista ryijyistä, 010 439 8771, sky@kasityonystavat.fi.
Suomen Käsityön Ystävät myy sekä valmiita ryijyjä että tarvikepaketteja,

www.kasityonystavat.fi

 Aloituskuva on Suomen Käsityön Ystävien 135-vuotis juhlaryijy nimeltään Hehku. Sen koko on 110 x 57 cm, suunnittelija/ Pentagon Design 2014,valokuvaaja Rauno Träskelin.