Hannah ilmaisi poliittisia mielipiteitä kangaspuilla kutoen
Kävin pikaisesti Oslon työmatkan yhteydessä kansallismuseossa, jossa oli tekstiilitaiteilija Hannah Ryggenin (1894–1970) näyttely. Minulla oli vain puoli tuntia aikaa juosta näyttely läpi, ja siitä jäi valtava jano tutkia lisää tämän naisen tuotantoa. En ollut koskaan ennen kuullutkaan hänestä.
Moni ajattelee edelleen tekstiilitaiteeta vähätellen, että se nyt on sellaista söpöstelyä. Kauniita tilkkutöitä ja värikkäitä ryijyjä. Mutta Ryggenin suuret kuvakudokset kävivät päälle kuin yleinen syyttäjä, voimalla ja tunteella. Näyttely oli pikapalanakin uskomattoman väkevä kokemus: 40 valtavaa, taidokkaasti kudottua poliittisesti kantaaottavaa kuvakudoksia.
Ruotsalaissyntyinen Hannah avioitui norjalaisen taidemaalari Hans Ryggenin kanssa 1924. He muuttivat Hansin kotiseudulle Ryggeen, jossa asuivat maatilalla vuonon perukoilla. Hans nikkaroi kangaspuut, joilla Hannah alkoi kutoa itse kasveilla värjäämillään langoilla.
Hannah oli vasemmistolainen pasifisti, joka oli aktiivinen Norjan kommunistisessa puolueessa ja kansainvälisissä työläisten liikkeissä. Se näkyy myös hänen töissään. Hän halusi kiinnittää huomiota fasisimin nousuun Euroopassa ja teki kuvakudoksia vastalauseeksi niille. Hänen vuonna 1935 kutomansa seinätekstiili Etiopia kuvasi Benito Mussolinin valloitusta Afrikan maissa. Siihen on kudottu Mussolinin pää, jonka keihäs lävistää. Se esiteltiin Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937 yhdessä Picasson Guernican kanssa.
Ryggen loi elinaikanaan noin sata isoa tekstiiliä. Hän seurasi perinteistä norjalaista 1800–1900-luvun tekstiilitaiteen perinnettä, mutta yhdisti niihin abstrakteja elementtejä ja ihmishahmoja. Hän oli tunnettu voimakkaista kannanotoistaan. Monissa hänen seinävaatteissaan esitetään maailmanlaajuisia poliittisia kysymyksiä visuaalisesti, kuvakudoksena. Ne eivät ole söpöjä vaan järkyttäviä. Monet töistä käsittelevät tapoja, joilla yksilöt ja yhteisöt ovat haavoittuvia ja häpeään tuomittuja. Väkivalta ja vallan väärinkäyttö toistuvat hänen töissään.
Vuonna 1936 hän kutoi seinävaatteen nimeltä Hitler-teppe (Hitler-matto), jossa kaksi mestattavaa hahmoa polvistuu leijuvan ristin edessä. Myöhemmin sille annettiin uusi nimi, Morgengry eli Päiväunet.
Hänen lähestymistapansa muistuttaa Goyan ja Manet’n maalauksia. Espanjan sisällissota, natsismi ja fasismi ovat toistuvia teemoja hänen monumentaalisen isoissa töissään 1935–1938.
Drømmedød (unelmien kuolema) kuvaa vankeja ja murhaajia natsien keskitysleirillä.
Hannah Ryggenin työ Henders bruk (1949) oli ensimmäinen tekstiilityö, joka hankittiin Norjan kansallisgalleriaan.
Oslon 22.7.2011 terroristihyökkäyksessä kahdeksan ihmistä kuoli ja yli 200 haavoittui. Yksi Ryggenin parhaiten tunnetuista teoksista, Vi lever på en stjerne (1958) oli silloin hallitusrakennuksen seinällä ja vaurioitui. Nyt 4 x 3 metrin kokoinen kuvakudos on osin restauroitu eikä se ole todellakaan menettänyt ilmaisuvoimaansa!
Mors hjerte (äidin sydän), 1947, kuvaa koskettavasti nuoren äidin kokemaa surua.
Gru eli Pelko, 1936, oli vastaus Espanjan sisällissodalle.
Ryggenin kädenjälkeä on kuvailtu nerokkaaksi käsityöläisyydeksi. Hän kommunikoi suoraan katsojan kanssa. Voimakkaasti.
Hannah Ryggenin Weaving the world -näyttely siirtyy 31.10. Malmön modernin taiteen museoon Ruotsiin. Melkein tekisi mieli mennä katsomaan sitä!
31.10.2015−6.03.2016
Moderna Museet, Malmö
www.modernamuseet.se/malmo
Kommentit
Lähetä kommentti