Nosta käsityöt paraatipaikoille kodissasi

Moni käsityöntekijä pitää aika hintsusti tuotoksiaan esillä kotonaan. Vaikka omilla ja muiden tekemillä käsitöillä saa helposti kotiin todella persoonallisen ja värikkään ilmeen. Näytän hiukan esimerkkejä omasta kodistani, joka on kaukana tyylikkäästä, mutta moni ihastelee ja vähintäänkin hämmästelee sen boheemia rentoutta. Tärkeintä on tietenkin, että itse viihtyy.

Minussa on ominaisuus, jonka moni äiti ja isoäiti tunnistaa. En voi heittää pois lasten piirustuksia, koska ne tuntuvat niin ainutkertaisilta. Mutta laita ne mieluummin seinälle kuin pidä pahvilaatikossa. Omat lapsukaiseni ovat jo aikuisia, mutta kotini on pullollaan heidän taidettaan.

Peruskoulun ensimmäisen luokan käsityössä tehty kala-asetelma on kaunis ikkunassa. Tein siihen itse paspartout-kehyksen työväenopiston kurssilla. Jo näillä pahvikehyksillä saa piirustuksiin jämäkämmän ilmeen.

Tämä lapsen herkästi maalaama lumiukko on ihana. Tein siihen työväenopiston kehyskurssilla vielä kivat kehyksetkin. Keltaiseksi maalattu seinä on kaunis tausta lumiukolle.

Ystäväni teki minulle upean tuftaustyön eri valkoisen sävyistä. Tuftaus on helppo ryijytekniikka. Puiseen tuftauskehikkoon pingotetaan harva säkkikangas, johon tehdään ryijynukkaa tuftaustyökalun avulla kankaan nurjalta puolelta. Tuftaustyökalu muistuttaa onttoa kynää, jonka läpi pujotetaan lanka tai lankanippu. Lanka muodostaa oikealle puolelle lankalenkkejä.
Työ pääsi oikeuksiinsa, kun kiinnitin sen metallikehikkoon, joka on pala joustinpatjan sisusta. Se on mainio teline monellekin käsityölle. Näitä saa kierrätyskeskuksista, usein ilmaiseksikin. Tuftaustyön taustalla näkyy taas lapsitaidetta, päiväkoti-ikäisen tyttären näkemys äidistä.

Tässä kohdassa näkyy monen ihmisen käsitöitä. Etualalla on kaksi omaa tuftaustyötäni. Takana näkyvät kaksi torsoa on koristeltu eri tavoin. Pienempään on liimattu eri värisiä palasia vanhoista kirjoista. Isommalle on tehty asu polttamalla kankaaseen kuvioita. Projekti on vielä kesken mutta voi olla esillä kuitenkin. Ikivanhaan isojokelaiselta kirpparilta ostettuun puulapioon olen kiinnittänyt Tupu Mentun huovutustyön. Siinä vieressä on Eija Pöyryltä ostamani upea nappityö.

Kaikilla tuntuu olevan tarina. Räsymatto on ystäväni kutoma, lattialla oleva savimaljakko on tyttären tuotantoa kuvataidekoulusta ja siinä olevan virkatun kukan olen saanut eräältä haastateltavaltani, kukkia virkkaavalta Anne Poropatilta.
Kun ei ole rahaa remonttiin voi rumia pintoja koristella vähän kotikutoisestikin. Kulunut ja 20 vuotta paukuteltu melamiiniovi sai pinnakseen vanhojen kirjojen sivuja. Liimasin ne ohennetulla erikeeperillä oveen ja lakkasin pinnan. Hyvin on pysynyt. Suunnittelen seinän koristelua samalla tekniikalla. Ehkä joki hassu kuviokin riittäisi seinään.

Vessaani lapset kutsuivat jo pienenä taidevessaksi. Töpöttelin seinät epätasaisen vaaleansinisiksi vaahtomuovipalalla. Lavuriaarin päälle tein mosaiikkityön kaakelipalasista.  Vessaan on kasattu kaiken näköistä lapsitaiteesta puolalaiseen vessapaperiin. Vaaleansinisestä puolalaisesta vessapaperista syntyi vuosia sitten ruusutaulu hotelli helpotukseen.

Ovikoristeena alias kranssina on tietenkin vanhasta kirjasta taiteltu teos.

Lampunvarjostimia olen tehnyt useitakin, tämä on yksi oudoimpia. Se on koottu vanhoista rintaliiveistä ja käytöstä poistetuista avaimista. Sen tekeminen Kankaanpään kesäkurssilla oli valtavan hauskaa eikä minua harmita yhtään, että se ei ole käytössä. Varjo antaa nimittäin niin tunnelmallisen valon että siitä ei ole juurikaan hyötyä valaisukäytössä.

Lankojen ja tilpehöörien säilyttäminen on aina ongelma. Parhaimmillaan kauniit lankarullat voivat olla sekä tilateos että säilytysteline. Tämä vanha lasiton ikkunanpoka on paraatipaikalla olohuoneessa. Se on täynnä erisävyisiä Tallinnan Karnaluks-käsityötukusta ostettuja ompelulankoja. Siitä voi helposti napata sopivan värin.

Tämän pöydän kuvan olen napannut netistä. Idea olisi hyvä kopiotavaksi langoille. Värikkäät helmilangat näyttäisivät herkullisilta olohuoneen pöydän pinnan alla.

Mutta totuus säilyttämisestä on tämän näköinen: yhdessä huoneessa on käsityöpussukka poikineen odottamassa, että joskus olisi aikaa järjestellä ne. Mutta pussukoita kaivaessa voi kokea ilmaista löytämisen iloa, kun on jo unohtanut omistavansa esimerkiksi ihana pitsejä ja lankoja.