Paula huovuttaa suloisia kettuja ja oravia - katso ohje jäniksen tekemiseen

Vantaalainen Paula Markoff, 40, laittoi tammikuussa facebookin käsityöryhmään kuvan huovuttamastaan pupusta. Se sai aivan valtavasti tykkäyksiä, joita ei ainakaan vähentänyt se, että Paula kertoi sen olleen hänen ensimmäinen neulahuovutustyönsä. Ilmeinen luonnonlahjakkuus siis!

- Löysin varaston laatikkoa siivotessani kaksi avaamatonta pussia Novitan hahtuvaista. Olin ostanut nämä hahtuvaiset vuosia sitten koristellakseni vanhaa pesukoneessa kutistunutta villapaitaa istuintyynyksi parvekkeelle.
Se jäi, mutta aloin googlettaa vinkkejä, mitä voisin hahtuvaisista tehdä. Olin aina kuvitellut että villaa voi työstää vain märkähuovuttamalla ja yllättyin neulahuovutustekniikasta. Varsinkin kun näin miten hienoja töitä ihmiset olivat tehneet. Lisätietoa ja opastusvideoita löytyi netistä todella helposti ja tekniikka näytti helpolta ja monipuoliselta, joten siitä se innostus sitten lähti. Ensimmäistä jänistä hinkkasin pitkään mutta toisessa meni nelisen tuntia kahvitaukoineen. Neulahuovutettu Mr. Rabbit oli elämäni ensimmäinen huovutustyö ikinä, ja jäin koukkuun heti!  Nyt pitäis saada heti-äkkiä-pian paljon huovutusvillaa eri väreissä. Yllätyin kyllä ihan täydellisesti miten paljon Mr. Rabbitistä tykättiin.

Paula kertoo jäniksen tekemisen olleen oikeastaan aika helppoa.

- Suinpäin ei ehkä kuitenkaan kannata alkaa tekemään, itse katsoin ainakin kolme iltaa putkeen videoilta ohjeita, vaikka niillä olikin vähän toistoa. Kaikilta sain kuitenkin tosi hyviä ja erilaisia vinkkejä. Kannattaa aloittaa katsominen ihan niistä alkeista. Videoita löytyy YouTubesta pilvin pimein, hakusanoina voi käyttää needle felting tutorial. Esimerkiksi Sarafina fiberillä on tosi hyvät ohjeet.

Netissä on paljon hyviä huovutusvideoita. Tutki niitä ja saat uusia ideoita!

Paula on ainakin koettanut lähestulkoon kaikkia mahdollisia käsityömuotoja aina saven valannasta huonekalujen verhoiluun ja entisöintiin. Suurin osa on jäänyt kokeiluksi, sillä hän huomaa pian, mikä ei kiinnosta.

- Esimerkiksi virkkaaminen on minulle ihan liian pitkäveteistä puuhaa. Samoin pitkään hittinä ollut suodatinpussiruusu-askartelu tai vanhoista kirjoista tehdyt korttitelineet eivät ole sytyttäneet minua lainkaan.
Joskus 2000-luvun alussa rakensin kokonaisen nukkekodinkin pieniä yksityiskohtia myöten. Olen myös ommellut paljon, kaikkea 1800-luvun tyylisestä satiinisesta tanssiaisipuvusta  pehmoleluihin. Entisöinti ja verhoilukin on mukavaa. Yhteen aikaan tein pieniä puisia keinuhevosia lehtisahalla. Savesta olen muotoillut patsaita, kippoja ja kannuja.

- Päässä on monta muutakin ideaa, ja materiaaleja hankittuna, odottamassa joutavaa aikaa toteuttamiseen.  Seuraavaksi haluaisin kokeilla metallilankatöitä. Googleta sanat wire art ja string art, niin näet kuvista unelmatyöni.

Ja tässä tulee Paulan ohje jäniksen huovuttamiseen.
 

Neulahuovutettu jänis

(korkeus noin 20 cm)

Tarvikkeet:
- rautalankaa 2 x 40 cm runkoon
- askartelurasseja eli piipurasseja
- huovutusvillaa (valkoinen noin 20 g, ruskea ja musta noin 5 g ja ihan pieni hahtuva vaaleanpunaista)
- 2 puuhelmeä silmiksi
 - valkoista askartelumaalia silmien "valotäpliin"
- jotain viiksiksi sopivaa materiaalia, esimerkiksi mustaa siimaa, hevosen jouhta tai vaikka pullasudista nykäistyä
Työkalut:
- nokkapihdit (ja sivuleikkurit, ellei nokkapihdeissä ole leikkauspintaa)
- huovutusalusta
- huovutusneuloja (karkeaneula ja viimeistelyneula)

 

1. Muotoile ensin jäniksen runko rautalangasta. Käännä käsiin ja jalkoihin jäävät rautalangan päät pienelle lenkille, etteivät ne tunge terävänä työn läpi.

2. Kieputa rungon päälle piipunrassia. Piipunrassi auttaa ensimmäistä villakerrosta pysymään liukkaan rautalangan päällä.

3. Päällystä koko rautalankarunko kauttaaltaan kieputtamalla villaa rungon ympärille. Kieputa saman suuntaisesti kuin kieputit piipunrassin. Tämän ensimmäisen kerroksen tulee olla varsin napakka, koska kaikki muu villa huovutetaan kerros kerrokselta tämän päälle.  Jos ensimmäisen kerros on liian löysä, leviää koko työ käsiin. Kiinnitä villakuidut toisiinta neulaamalla aina ennen kuin lisäät uutta villaa.

4.  Kun runko on kauttaaltaan päällystetty, voit alkaa lisätä villaa haluamiisi kohtiin muotoillaksesi hahmosta haluamasilaisen. Jokainen lisätty villatuppo täytyy aina muistaa neulata kiinni edelliseen ennen uuden kerroksen lisäämistä.

5. Jäniksen rungon sisällä jäljen ei tarvitse olla kovin siistiä (karkeasta neulasta jää tiiviiseen työhän reikiä), riittää että viimeisestä villakerroksesta tulee siisti.

6. Kun jäniksen runko on muotoiltu halutunlaiseksi, muotoillaan jäniksen pää ja kasvot. Lisää sille leuka, posket, kuono, silmät ja tietenkin korvat.

7. Kun kaikki on valmista, huovutetaan viimeinen kerros villaa jäniksen vartalon päälle ja muihin tarvittaviin kohtiin. Tämä vaihe kannattaa tosiaan jättää viimeiseksi muun muassa vartalon osalta. Näin jänikselle jää siisti villapinta, joka ei ole työn valmistumisen aikana nuhjaantunut käsissä.

VINKKEJÄ:

1. Jos et ole ennen neulahuovuttanut, kannattaa katsoa netistä ensin ohjeita neulahuovutuksen alkeista, tai hakea kirjastosta neulahuovutusta käsittelevä kirja. Kaikki on helmpompaa, kun eri tekniikat ovat valmiiksi tiedossa.

2. Ennen kuin alat tehdä jänistä, kannattaa ensin katsella netistä kuvia jäniksistä, sekä oikeista että karikatyyreistä. Näin on kaikkien helpointa hahmottaa jäniksen mittasuhteita, asentoja ja luonnetta.

3. Huovutusneulat ovat erittäin teräviä, ja tekevät kipeää. Ole siis erityisen varovainen ensimmäistä työtä tehdessäsi. Neulat eivät myöskään kestä minkäänlaista vääntämistä, joten ole huolellinen, että neula osuu työhön AINA kohtisuoraan, ja että vedät sen työstä irti kohtisuoraan.

4. Isompaa työtä on helpompi tehdä kuin pientä. Yksityiskohdat on helpompaa tehdä isoon työhön.

5. Runkoon käytetyn rautalangan tulee olla riittävän napakkaa, että se jaksaa pitää muotonsa hahmon sisällä. Jos haluat tehdä seisovan hahmon niin varmista, että rautalankarunko on tasapainossa ja pysyy tukevasti pystyssä jo ennen kuin alat päällystää sitä villalla. Kun alat lisätä runkoon villaa, niin tee rungosta aina napakka. Uloimpien kerrosten osalta voi vähän luistaa.

6. Ellei välttämättä halua tehdä tuotteestaan “luomua”, voi  sisämateriaalina käyttää ihan hyvin myös synteettistä vanua. Vanu “huopuu” erittäin hyvin ja säästää villaa.

7. Työn onnistuminen on kiinni viimeistelystä, joten kiinnitä huomioita yksityiskohtiin jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi jäniksen silmät ovat enemmän pään sivuilla kuin edessä, ja korvien linja on suunnilleen nenänpää-silmät linjassa. Toki tällaisia yksityiskohtia tarkoituksella “vääristämillä” saa aikaiseksi myös hassun, mutta silti hienon näköisiä hahmoja.

8. Villaa on erittäin helppoa lisätä, mutta äärimmäisen hankalaa ottaa pois. Villa tuppoja tai muita aihioita kannattaa siis ensin hartaudella hahmotella ja mallata työhön (esim. korvien kiinnitys), ennen kuin neulaa sen lopullisesti kiinni.

9. Jos ei ole ennen muotoillut kolmiulotteisia töitä, niin on hyvä muistaa katsoa työtä vähän väliä myös sivuilta, takaa, päältä ja joka puolelta. Välillä kannattaa nousta kokonaan pois työn äärestä, ja katsella sitä vähän edempääkin. Tälla lailla on kaikkein helpointa hahmottaa kokonaisuus mitä on tekemässä.

 

Käsitöiden tekeminen on minulle tärkeää. Olen utelias ja luova, innostun helposti kaikesta uudesta ja haluan kokeilla rajojani. Käsitöiden myötä saan tyydytettyä noita molempia tarpeita. Eikä sen terapeuttinen vaikutuskaan ole jäänyt huomaamatta. Käsityöt ovat yksi parhaimmista keinoista tuomaan mielen rauhaa ja hengenvetotaukoa arjen kiireiden keskelle. Se on mukavaa vastapainoa työlleni IT-alan yrityksessä.

 

Olen saanut töistäni pelkästään positiivisia kommentteja. Muutamat ovat kovasti ihmetelleet miten hahmot ovat saaneet ilmeikkyyttä ja persoonallisuutta. En osaa vastata tähän. Olen ihan varma, että vaikka kuinka yrittäisin, niin en osaisi tehdä kahta samanlaista hahmoa. Villa on luonnon materiaali, joten ehkäpä sen kuiduissa on vielä jäljellä Luonto-Äidin taikaa ja osaavat siksi kuin itsestään hakea niille oman uuden luonnollisen muodon minusta huolimatta.

Kettu Repolainen on uskomattoman taidokkaasti tehty.

Herra Oravaa luulee melkein eläväksi, niin aidon näköinen se on!

 

 

Jambo the Chimp on apinaherra.

 

Kuvat ja ohje: Paula Markoff