Matkalla on ehdottomasti oltava käsityö mukana!

Jokainen matkalle lähtevä käsityönystävä tietää, että yksi tärkeimpiä pakattavia on käsityö. Sen pitää olla pieni, kevyt ja helppo. Olin viikko sitten lähdössä työmatkalle Kreikkaan ja pakkaaminen jäi niin viime tinkaan, että en ollut ehtinyt suunnitella käsityötä. Lopulta keksin, että virkkaan läppärille pussin, se on monotonisen helppoa eikä tarvita kuin virkkuukoukku ja lanka. Otin mukaan kaksi kertää Novitan Aavaa, jossa on 72 prosenttia akryylia ja 10 prosenttia polyamidia, eli kelpaa hyvin läppärin asuksi.

Lento oli ällöttävän aikaisin, kello kuusi aamulla Helsinki-Vantaalta. Siellä ei käsityö vielä 4-5 aikoihin maistunut ja koneessakin torkuin. Mutta odotellessani jatkolentoa Münchenissa aloin virkata yksinkertaista pussukkaa kiinteillä silmukoilla. Aika kului mukavasti ohikulkevia ihmisiä katsellen.

 

Lufthansan jatkolento Ateenaan hämmästytti kovasti: saimme aterian ja kuohuviiniäkin sai, ihan ilmaiseksi. Sitä on niin tottunut jo, että lennoilla ei tarjoilla yhtään mitään, että en ollut silmiäni uskoa. Myös läppärikotelokäsityö eteni hyvää tahtia koneessa.

 

Matkasin Ateenan lentokentältä bussilla Rafinan satamaan ja sieltä laivalla Tinoksen saarelle. Olin nähdäkseni ainoa virkkaaja laivassa... Majapaikkani parvekkeella olisi ollut mahtavaa jatkaa käsityötä iltaisin, mutta työpäivät olivat niin pitkiä, että käsityölle ei juurikaan jäänyt aikaa.

Olin napannut kiireessä kaksi isoa nappia mukaan, jotka päällystin virkaten läppäripussukan langalla.

Sadan gramman liila kerä ei ihan riittänyt, vaan piti jatkaa harmaalla. Aion ehkä ommella sisälle kankaasta vielä pussin.

 

Tämmöinen läppäripussukasta sitten lopulta tuli!

 

Onneksi minulla oli matkassa myös varakäsityö, sillä sitä tarvitsin todella kipeästi matkan loppuvaiheessa. Ostin Tinokselta laivalipun Ateenan Rafinaan, jonka piti kestä kaksi tuntia. Laivassa kävikin ilmi, että se menee kyllä Rafinaan mutta kiertää ensin Mykonoksen ja Paroksen kautta joten kaikki sain olla laivassa viisi tuntia... Mahtavaa, että oli sydänkranssiainekset tyynyntäytettä myöten matkassa mukana. En ollut yhtään hermostunut, kun sain keskittyä käsityöhöni...

Ja yksi tärkeä asia matkakäsityössä on muistot. Tästä lähtien muistan aina läppärikoteloni syntyneet Kreikan matkalla. Sydänkranssi päätyy ehkä Puumalan mökille tuomaan sinne tuulahduksen Kreikan saariston muistoja.