Anna-Leena on vuoden askartelija - lue hänen parhaat vinkkinsä

Taika-lehti valitsi hiljattain Vuoden askartelijan 2017. Voittaja oli nokialainen Anna-Leena Rajamäki, 38. Kilpailu esittelee taitavia harrastajia, ja samalla halutaan myös nostaa askartelu-sanan arvoa.

–Oma suosikkimateriaalini on muotoilumassa. Teen siitä keijuja, joille ompelen vaatteet. Pidän myös paperi- ja lanka-askartelusta. Luonto, kuvataiteet, kirjat, musiikki ja elokuvat inspiroivat minua.

Anna-Leena valmistui artenomiksi (Amk) vuonna 2002 Kuopion Muotoiluakatemiasta. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies Mikko ja pojat Leo,8, Mio, 5, ja kultainen noutaja Lemon. Perhe asuu Nokian Koskenmäessä vuonna 1955 rakennetussa sinisessä rintamamiestalossa.

- Olen ollut kotiäitinä vuodesta 2010 saakka. Sitä ennen toimin yrittäjänä 2007-2010. Myin valmistamiani lahjatavaroita yritykseni nettikaupan kautta jälleenmyyjille ja yksityisasiakkaille. Tuotevalikoima koostui korttimallistostani, keraamisista patsaista ja kuvataiteesta. Lähitulevaisuuden suunnitelmissani on lanseerata uusi korttimallisto ja valmistaa myyntiin patsaita. Alan taas toimia freelance-yrittäjänä. 

Tässä pieni kattaus Anna-Leenan töihin!

Madonna-patsaita Anna-Leena muotoilin ensimmäisen kerran esikoisen ollessa puolivuotias.

- Asuimme 1940-luvulla rakennetussa hirsitalossa Orivedellä, vanhassa VR:n virkamiesasunnossa. Talon tunnelma oli idyllinen ja maalaisromanttinen. Se inspiroi muun muassa näiden patsaiden muotoiluun. Leo-vauva oli päiväunilla ja aloin innoissani muotoilemaan. Muistan tuon hetken varmasti aina, sillä se oli ensimmäinen voimakas luova puuska esikoiseni syntymän jälkeen.

Puulevyistä saa upeita koristeita helpolla.

- Nämä valmiit puulevyt eivät kaivanneet pinnalleen muuta kuin herkkää pitsimäistä kuviota, jonka tein lumiefektipasta- tuubilla pursottaen. Porasin reiät ja sidoin koristeisiin puuhelmiä sekä nahka- ja luonnonnarulenkit. Nämä koristeet näyttävät kauniilta myös kattauksissa, Anna-Leena toteaa.

Anna-Leena on tehnyt unisieppareita jonkin verran, mutta hän halusi kokeilla pelkistetympiä ripustettavia koristeita.

- Nykyisen vuonna 1955 rakennetun kotimme tunnelma on minimalistinen ja skandinaavisen vaalea ja mielestäni nämä mobilet sopivat sisustukseemme hyvin. Ne ovat ajattomia, mutta vaalea sävy sekä puuhelmet ja höyhenet huokuvat juuri nyt myös rauhallista joulutunnelmaa!

 

Nämä ovat sydämen enkeleitä, joita Anna-Leena valmisti vuosina 2007-2010.

- Myin niitä omassa nettikaupassani sekä jälleenmyyjille: lahjatavaraliikkeisiin ja gallerioihin. Ne ovat edelleen minulle hyvin mieleisiä ja muistan, kuinka okran väriset enkelit saivat minut ajattelemaan syksyistä viljapeltoa, joka kylpi aamuauringon valossa. Luonto innoitti ehdottomasti näiden keraamisten enkelten syntyyn.

Anna-Leena on piirtänyt ja maalannut siitä saakka, kun kynä pysyi kädessä.

- Lapsesta saakka minua kiehtoi erityisesti englantilainen folklore ja sadut kuvituksineen, sekä japanilainen mustetaide. Vahva muste yhdistettynä herkkään vesiväriin on itselleni rakkain tekniikka myös omia kuvituksia tehdessäni.

Nämä ovat nimeltään hentosiipi-figuureja. Ensimmäiset Anna-Leena muotoili vuonna 2002 Kuopiossa asuessaan. Hän oli juuri valmistunut vaatetusalan artenomiksi, mutta kaipasi sitä luovuutta ja niitä materiaaleja, jotka olivat olleet hänelle ominaisimpia jo lapsesta saakka.

- Valmistumisen jälkeen liikuin yhä enemmän luonnossa ja muistan, kuinka annoin sen tietoisesti herätellä itseäni. Tutkailtuani sisintäni tiesin, että vaatetusala ei ollut minua varten. Aloin muotoilemaan omia tuotteita ja tällöin syntyivät ensimmäiset keijufiguurini. Olen muotoillut niitä siitä saakka. Figuurini muotoilen ilmakuivuvasta massasta, hion pinnan posliinimaisen sileäksi, maalaan ja vaatetan. Figuurieni hiukset ovat useimmiten villaa ja siivet muotoilen rautalangasta. Kun kuvaan figuurin luonnossa, valmistan siivet sellofaanista ja helmiäislangasta, jolloin valo läpäisee siivet kauniisti.

 

Vuoden askartelija -kilpailuun piti tehdä portfoliotyö, ja Anna-Leena kokeili kilpailun tiimoilta ensimmäisen kerran betonia.

- Inspiraation sain kotimme putkisaneerausta tehdessämme. Mieheni leikkasi timanttiporalla betonilattiasta lieriöitä ja nähdessäni ne messinkisten putkiliitosten vieressä, ihastuin siihen miten hyvältä mattapintainen betoni ja kiiltävä messinki näyttivät yhdessä. Valoin askartelubetonista sipsipurkkiin jalustan ja hankin rautakaupasta uusia messinkisiä putkiliitoksia. Nämä kiinnitin toisiinsa teholiimalla ja käsittelin betonin pinnan epoksilla, jotta pinta hylkii steariinia. 

Myös tämä paperivalaisin on yksi vuoden askartelija -kilpailutyö. Varjostin on kaupasta ostettua käsintehtyä paperia, johon Anna-Leena piirsi tussilla kukkakuviota. Sitten hän maalasi kukat akryylimaalilla.

- Kirjoitin kilpailuportfolioon jokaiselle tuotokselle tarinan, runon tai mietteen. Usein saan inspiraation tekemiseeni päähäni putkahtavasta tarinasta. Joskus tarina kehittyy piirtäessäni ja tehdessäni. Esimerkiksi varjostimelle syntyi pikkutarina puutarhurista. ”Talvella puutarhuri alkoi haaveilla. Hän muisteli kesän kukkaloistoa ja puutarhan hehkuvia värejä. Hän haki piirongin laatikosta paperin ja piirsi sille kukkia, köynnöksiä ja lehdyköitä. Ullakolta löytyi vanha lampunvarjostin, jonka ympärille hän kietoi kukkapiirroksensa. Sitten puutarhuri keitti kupillisen kamomillateetä ja istahti nojatuoliin nauttimaan satukukkien loisteesta.”

Anna-Leena valmisti ja myi tonttusia silloin, kun hänellä oli oma yritys vuosina 2007-2010.

- Teen niitä edelleen omaan käyttöön ja asiakastöinä. Suunnitelmissa on alkaa valmistaa niitä myyntiin, kipsimuotilla tuottaen ja käsin maalaten. Jokainen tonttu oma yksilönsä ja uniikki koriste. Halusin tehdä yksinkertaisen ja pelkistetyn tonttuhahmon, jolla olisi korkea lakki ja syvänpunaiset vaatteet. Kasvoihin halusin vain silmät, ilman muita yksityiskohtia.