Eija virkkasi itselleen juhla-asun

   Sastamalalainen Eija Rajala päätti pitää omien 50-vuotisjuhlien sijaan yhteisen juhlan miehensä kanssa. Niistä kuoriutui luontevasti 30-vuotishääjuhla, johon Eija halusi tehdä itselleen hääasun omin käsin.

- Löysin tämän kivan mallin kirjastoon juuri tulleesta uutuuskirjasta. Se on sopivan yksinkertainen, aina oikein -neuletta ja kaksi samanlaista kappaletta. Lanka on paksua, kutittamatonta akryylilankaa. Ompelin vain sivu- ja olkasaumat yhteen. Ja kaulukseen tein taitto-ompeleet. Olen hyvin viluinen ja juhlat pidettiin marraskuun toinen päivä, joten jonkinlaiset hihat oli keksittävä, Eija kertoo.

Hän neuloi samasta langasta "hihattimet" ja niiden suihin vähän röyhelöä. Vaikutelma on juhlava!  Pääkoriste ja kukat on virkattu puuvillalangasta.             

Eija Rajala neuloo joka päivä. Käsityöt ovat henkireikä ja terapiamuoto pyörätuolissa istuvalle kädentaitajalle. Neulominen vie ajatukset pois kaikesta kivuista, joita ei voi lääkkeillä taltuttaa. Syy tähän eli diagnoosi on mysteeri.

- Ensimmäiset oireet ilmestyivät 2009, mutta vuonna 2013 tuntui, etteivät jalat enää kanna ja jouduin jäämään pois työelämästä. Onneksi minulla on käsityöharrastus, joihin saan laittaa aikaa ja luovuutta.

Neuletöitä onkin syntynyt melkein liukuhihnalta. Suurin osa on eläimiä, joista osa syntyy yhdessä päivässä. Toisaalta joutsenen ja enkelin neulomiseen meni kumpaankin seitsemän päivää. Eija täyttää veikeät hahmonsa vanulla. Ilmeitä ja eleitä hän hakee niille helmiä, rautalankaa, grillitikkuja ja vaahtomuovia käyttämällä.

- Kiinnostus käsitöihin lähti lapsenlapsen synnyttyä. Osasin virkata isoäidin neliöitä ja sain kuin sainkin aikaiseksi niistä peiton. Seuravaksi halusin tehdä vauvalle sukat ja tyttäreni opetti niiden neulomisen minulle. Käsityöinnostus vain paheni, hyvä sinänsä, sillä myös sairauteni paheni. Nykyisin teen käsitöitä tuntikaupalla.  

Eija neuloo lepotuolissa puoli-istuvassa asennossa.

- Kerran tunnissa pyrin pitämään tauon mutta neuloessa saattaa mennä jopa 5-8 tuntia päivässä. Käsityöt ovat minulle kaikki kaikessa, vievät ajatukset pois sairauksistani.

 

 

 

- Neulominen tuottaa hyvää oloa minulle, ja nautin siitä että hahmot saavat ihmiset hymyilemään. Kutsun eläimiäni möllyköiksi. Niiden tärkein tehtävä on ilahduttaa. Meillä oli täällä kylällä elävä joulukalenteri, johon minäkin osallistuin. Möllykkä-kammarini kotini yhteydessä avasi  ovensa 5. joulukuuta. Siellä oli näytillä 50 möllykkää. Ensimmäinen ja viimeinen kävijä sai matkaansa oman möllykän.

 

Omalla pienellä lammellaan uiskenteleva valkoposkihanhi on ollut Eija Rajalan neulehahmoista suuritöisin. Sen neulomiseen meni 80 tuntia.

 

Neulominen on Eija Rajalalle terapiaa. Puikkojen heiluttaminen sujuu mainiosti olohuoneen lepotuolissa, jossa käsille saa hyvän asennon.

 

Kammarissa kävijää odottivat muun muassa ikkunalle lennähtäneet pikkulinnut.