Kuka haluaisi Ainon kankaat ja langat?

Jos läheiseltä jää paljon harrastukseen liittyviä tavaroita, kannattaa niille yrittää etsiä rakastavaa kotia saman asian harrastajien parissa.

Käsityöfriikiltä jää yleensä valtavasti puikkoja, lankaa ja kaikenlaista materiaalia. Toki kaiken voi helpolla kärrätä Kierrätyskeskukseen tai kirpparilla, jossa nykyisin myydään paljon käsityötarvikkeitakin. Mutta toinen mahdollisuus on hyödyntää Facebookin kierrätysryhmät, jotka ovat erittäin mielenkiintoisia. 

Näin muutama päivä sitten Suutarila kierrättää -ryhmässä seuraavan ilmoituksen: Oletko ompeluihmisiä? Äitini nukkui pois ja jätti jälkeensä kaikenlaista ompeluun liittyvää koko huoneellisen, lankoja, kankaita, yhden ompelukoneen ja silityskeskuksen. Jos haluat tulla penkomaan ja ostamaan edullisesti mm marimekon trikoita, niin ole yhteydessä! 15e/kg, summa pyöristetään alaspäin kassalla. Myytävänä on myös paljon koko 40–42 vaatteita ja koko 38–39 kenkiä. Äitini piti hyvän huolen tavaroistaan, joten ovat hyväkuntoisia, mukana mm Ril'siä.  Penkomis- ja sovitusrauha annetaan, ovat kaikki ihan erillisissä huoneissa. Kannattaa varata aikaa! Tavarat sijaitsevat Kravuntiellä Suutarilassa.

Otin yhteyttä tyttäreen, Anne Mäkiseen ja tapasimme hänen äitinsä, Aino Leppälän, käsityöhuoneessa.

– Isä haluaa päästä turhasta ompelutavarasta eroon, sillä 80 pronsenttia täällä kotona on äidin tavaroita. Ei kodista voi tehdä mausoleumia. Äiti sairasti neljä vuotta syöpää ja menehtyi nyt syksyllä 75-vuotiaana

Aino oli kova ompelemaan. Hänen mestariteoksensa oli tyttären hääpuku vuodelta 1995. Hän koristeli sen käsin pitsein ja paljetein.

 - Se oli viimeisen päälle upea. Hän teki paljon vaatteita itselleen, sekä arkeen että juhlaan. Hän ompeli paljon myös lapsenlapsille saumilla T-paitoja ja yöpaitoja. Sen takia hänellä oli valtavasti kankaita, erityisesti Marimekon kankaita.

Aino kiersi aktiivisesti esimerkiksi Marimekon ystävämyynnit. Hän osti vain tarjouksesta ja tilkkuja.

- Isän kanssa kiersivät paljon Suomea. Meillä on mökki Varpaisjärvellä Kuopion takana, sieltä äiti on varmaan tehnyt löytöjä. Mamma oli Karjalan evakko ja sota-ajan lapsi, joten varastoja pitää olla. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Yksi ei koskaan riittänyt, vaan aina piti ostaa kaksi samaa tuotetta, Anne-tytär nauraa.

Ainolla oli oma ompeluhuone, jossa oli kaksi ompelukonetta aina valmiina. Lisäksi siellä oli saumuri ja höyrysilityskeskus. Lankoja ja kankaita on kuin pienessä liikkeessä. Burdat ja Modat ovat rivissä.  

– Ainolla oli aina oli jokin projekti menossa, missään nimessä ei päivätorkuille ryhtynyt. Viime aikoina piti ostaa kangasta, vaikka nippa nappa pääsi kauppaan. Automatkalla neuloi aina, kertoo aviomies Heino Leppälä.

Anne-tyttärelläkin on saumuri ja ompelukone, mutta ompeluinnostus ei iske yhtä usein kuin äidillä.

- Veljen vaimo saa saumurin, minä saan äidin paremman ompelukoneen. Muita en halua. Yritämme myydä äidin tavarat ihmisille, jotka harrastavat käsityötä. Hinnat ovat halvat. Haluamme vain päästä niistä eroon. Kenties saamme jotain pesämunaa isän kanssa suunnittelemalleni Tukholman matkalle.

Kierrätys on helppoa

Anne on aktiivinen kotikaupunginosansa ArToVa kierrättää - ryhmissä, jossa on tuhansia jäseniä. Tätä en voinut laittaa ArToVaan, koska en halunnut raahata ompelutarvikkeita kotiini. Niinpä laitoin ilmoituksen muutamaan lähikaupunginosien kierrätysryhmiin. Koneista ja värikkäistä kankaista on tullut eniten kyselyitä.

Anne järjesti sunnuntai-iltana parin tunnin myyntirupeaman isän kodissa. Hän antoi täyden tutkimisrauhan huoneiston yläkerrassa, jossa oli kolme huonetta tätä varten. Marimekon trikoopalat punnittiin vaa'alla ja kassalla summa pyöristettiin reilusti alaspäin kirpparihengessä. Pientä arkuutta oli kuulemma havaittavissa. Sitä ei peruskirppareilla ole.

- Myynti ei ollut valtaisaa, mutta 14 asiakasta kävi. Yksi kommentoi, että ujostuttaa tulla toisen kotiin. Lohdutin, että ei tarvitse ajatella niin. Muutama jätti varauksen, että tulee hakemaan myöhemmin. Esimerkiksi ompelukone haetaan tänään ja ompelulankarullaostaja osti 15 rullaa. Myöhemmin hän ilmoitti olevansa halukas ostamaan kaikki loput sopuhintaan. Ja jäihän niitä 1150 rullaa...

Vaatteet eivät liikkuneet, mutta kasseja ja laukkuja Anne myi.

- Kassaan tuli 190 euroa, hyvä niin. Vein Marimekon kangaspalat kotiini Arabianrantaan. Laitan ne ArToVa -kierrättää ryhmään, joka on varma myyntipaikka. Lisäksi laitoin kankaat Arabia kierrättää -lastenvaatteet ryhmään.

Nappaa idea omaan käyttöösi. Anne toistaa tapahtuman vielä sunnuntaina 8.11. Klo 18–19. Tiedustelut  Anne Mäkinen 0414713027