Elsi-mumma, 96, rentoutuu tonttuja tekemällä

Selailin facebookin käsitöiden ystävien vinkkipankki -ryhmää ja huomasin aivan ihanan käsityökokemuksen. Kurikkalaisen Pirkko Sampon 96-vuotias äiti on melkein sokea, mutta hän haluaisi edelleen kovasti tehdä käsitöitä, joita on harrastanut koko ikänsä. Pirkko keksi näyttää äidille vessapaperirullan ympärille tehdyn tontun tekemisen, sillä sitä voi tehdä käsikopelolla!



Muutkin ryhmäläiset ihastelivat ideaa, sillä tykkäyksiä oli 2700 ja kommenttejakin lähes sata.


- Vein tämän idean äidin palvelutaloon, ilolla ottivat vastaan . Tein mallit ja toiseen tein kapeamman paperirullan, siihen laitoin vuorotellen sinistä ja valkoista. Hauska pöytäkoriste vaikka itsenäisyyspäivään.


- Teen työtä vanhustenpalvelutalossa. Tässä kerran yksi asukas sanoi, että joka päivä huomaan jonkun asian mitä en enää pysty tekemään. On niin mukava huomata, että pystyy vielä johonkin! Tämän päivän vanhuksille on tärkeää nähdä kättensätöitä ja saada jotain näkyvää aikaan. Kiitos vinkistä


- Mummoni, 94, on lähes sokea, toinen puoli halvaantunut ja toinen jalka amputoitu. Tämä sopisi hänelle pienellä avustuksella. Loistavaa!


- Iso kiitos vinkistä. Olen miettinyt ankarasti, mitä muistisairaan, silmänpohjarappeumaa sairastavan, 86-vuotiaan äitini kanssa voisi askarrella. Tätä täytyy kokeilla heti huomenna.


- Hienoa ja kiitos ideasta,olen kovasti kans miettinyt mitä 88-vuotias melkein sokea äitini voisi tehdä, kun on ennen ollut kova käsityöihminen. Nyt lankakerää ostamaan.


Hienointa sometusta on se, että Pirkko Sampo luki vanhemmilleen ihmisten ihailevia kommentteja!


- Isälle ja äidille on jokainen kommentti luettu ja kerrottu. Ovat tosi iloisia ja ihmettelevätkin puhelimen ominaisuuksia tonttuja tehdessään, Pirkko kirjoitti.


Kilautus Kurikkaan


Tämä on niin hauska juttu, että täytyi ottaa yhteys Kurikkaan.


Pirkko Sampo kertoo, että isänsä Aatos Kuusio täyttää pian 98 ja ja äiti Elsi Kuusio kuukauden kuluttua 96. Molemmat ovat virkeitä eikä kummallakaan ole muistihäiriöitä. 


- Meillä oli lapsuudessani maatila, jossa vanhemmillani oli paljon töitä, pellolla, navetassa, ja sisälläkin.  Kaikki tehtiin mahdollisuuksien mukaan entisaikaan itse eli tekeminen on molemmilla vanhemmillamme verissä. Käsitöitä tehtiin aina, mutta silloin tehtiin tarpeen mukaan eli mitä tarvittiin. Kudottiin sukkia, villapaitoja ja mattoja sekä ommeltiin vaatteet.  Näin se oli ennen vanhemmillani ja varmaan monella muullakin tällä hetkellä iäkkäällä ihmisellä.


Kun vanhemmat jäivät eläkkeelle, molemmilla oli kuitenkin tekemisen tarvetta. 


- Eläkkeelle jäätyään jopa isänikin alkoi tekemään käsitöitä.  Yhdessä he äidin kanssa istuivat keittiön pöydän ääressä, äiti merkkasi liinoja ja isä teki ristipistotöitä ( tauluja, ja tyynyjä). Näitä heidän tekemiään käsitöitä on meillä lapsilla, lapsenlapsilla.   Kaikki ovat saaneet rakkaan muiston mummalta ja paapalta. Olemme kaikki lapset ja koko jälkipolvi onnellisia vanhemmistamme, jotka ovat hyväkuntoisia ja osallistuvia. Muistavat hyvin, ja ovat vielä kovia tekemään kaikenlaista juttua.


Nyt vieläkin vanhempana käsillä tekemisen tarve on ja pysyy!


- Äitini on menettänyt näkökykynsä melkein kokonaan.  Häntä surettaa kovasti, kun ei aika tahdo kulua.  Televisiota ei pysty katsomaan, lehtiä ei näe lukea. Äiti kuuntelee mielellään radiota ja uskonnollista musiikkia.  Isä viihtyy paremmin television ääressä  urheilun ja kilpailuohjelmien parissa. Mutta kuitenkin se on vain pieni osa päivästä, mitä television tai radion äärellä jaksaa olla.


Tämän takia me lapset ja lapsenlapset yrittävät keksiä mummalle ja paapalle tekemistä. Milloin heitä kuskataan kattelemaan viljelyksiä, uusia tuulimyllyjä, tulvia, taidenäyttelyä tai käydään sukulaisissa. 


- Isä ja äiti aina sanovatkin, että mukava, kun taas tämä päivä saatiin kulumaan näin kivasti ja oli tekemistä.


Äidin heikko näkö surettaa niin häntä kuin sukulaisia, mutta sitten Pirkon sisko Päivi keksi tämän joulutontun, jota huononäköinenkin pystyy tekemään sormituntumalla.



- Ette voi uskoa, kuinka innoissaan äiti ja isä olivat tontun tekemisestä.  Kaikki suvun talous- ja wc-paperirullat kaivettiin esiin, sekä paljon punaista ja harmaata lankaa.   Äiti on aivan innoissaan, kun hänkin pystyy tekemään näitä.  Isäkin istuu kiltisti keittiön pöydän ääressä, ja askartelee tonttuja.  Tonttuja tehdään nyt kaikille joulumuistoksi. Tarkasti on laskettu kaikki suvun pienetkin, että kaikki saavat jouluna omat tonttunsa.  


 





- Olen vanhemmistani huomannut, että kun heillä on tekemistä, niin ovat paljon iloisempia ja virkeämpiä, Pirkko toteaa.


 


 



 


Leikkaa vessapaperirulla kahtia. Leikkaa noin 50 cm pitkiä langanpätkiä.



Pujota lanka kaksinkerroin rullan lävitse. Solmia lankanippu niin, että taite tulee aina samaan kohtaan.


 



Sitten solmu tupsuksi ja tarralla kiinnittevät silmät kiinni.


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Loviisalainen Luru Hirva luo muhevan reheviä naisia keramiikasta

Leiki lumella ja vesiväreillä

Tee pääsiäiseksi paperimunat - tarviset vain ilmapallon, sokerivettä ja vessapaperia