Neuloosi valtasi kontiolahtelaisen opettajainhuoneen

Kontiolahden koulu on ihan tavallinen koulu Pohjois-Karjalassa Joensuun kupeessa. Koulussa työskentelee noin 700 oppilasta ja noin 60 opettajaa. Mutta jotain erikoista koulun opettajanhuoneessa on: siellä nimittäin pesii jonkinasteinen neulehulluus.... Opettajista 20 on neulonut hienon islantilaisneuleen, moni useammankin, sillä niitä on valmiina 34 ja puikoillakin vielä 10. Mistä ihmeestä tämä tauti on alkanut?

Hankkeen puuhanainen Päivi Sirkkiä, 39, nauraa neulomista ihanaksi harrastukseksi, johon ei ollut vaikea houkutella opettajakollegoita mukaan. 

- Viime syksynä virkkasimme kymmenen työkaverin kanssa yhdessä Kalevala CAL -peittoa. Se oli niin mukavaa, että päätimme keksiä täksikin syksyksi jonkun yhteisen kässäprojektin. Syyskuussa laittelin viestejä, että mikä keksittäisiin ja lokakuussa 2018 aloitimme villapaitaprojektin.

Islantilaisneuleen ohje on Islantilaisia neuleita -kirjasta. Suurin osa valitsi Riddari-mallin. Ensimmäisiä kertoja kokoonnuttiin yhdessä neulomaan, ja pitkin matkaa lähti lisää porukkaa mukaan. Yhden kerran neulottiin yhdessä Botanian talvipuutarhassa tropiikin osastolla.

- Kaikilla oli aina töissä neuleet mukana ja neuloimme ruokatunnilla opettajanhuoneessa. Ruokatunnin pituus on 55 minuuttia. Oli kiva kerääntyä katsomaan toisen lankoja, neuvoimme ja kommentoimme. Kerran kävimme yhdessä paikallisessa lankakauppa KuituKeijussa katsomassa lankoja.

Päivi työskentelee laaja-alaisena erityisopettajana. Hän kerää yhdeksältä rinnakkaisluokalta ne, jotka kaipaavat erityistä tukea matikassa, enkussa, ruotsissa ja äidinkielessä.

- Olen aina tykännyt valtavasti käsitöistä, erityisesti neulomisesta. Aviomiehelleni ei tule koskaan villasukkapulaa. Itselleni olen neulonut vuoden sisään 9 villapaitaa. Nytkin on monta työtä kesken, pipoja myös. Alpakkalanka on minulle tämän talven juttu. Siitä tulee ihanan pehmeä neule ja kivan näköinen pinta.Olen tilannut lankoja Adlibriksestä ja ostanut paikallisesta KuituKeijusta.

Päivi tykkää myös nahkatöistä, virkkauksesta ja ompelemisesta. Nahasta on syntynyt niin käsilaukku, marokkolainen rahi kuin espadrillos-kengätkin.

Musiikin opettaja Saara Elomaa on superneuloja, joka neuloi 7 riddaria yhteisprojektin aikana!

- Pari opettajaa ovat niin pikaneulojia, että he saivat hihan valmiiksi jo työpäivän päälle. Mutta moni neuloi hitaasti nautiskellen pätkän kerrallaan, jolloin hiha syntyi viikossa. Riddari on nopea neuloa pyöröpuikoilla, sillä lanka on melko paksua. Jos olisi viikko aikaa tehdä, se syntyisi helposti ja rennosti. Kovissa himoissa monta tuntia päivässä käyttäen superneuloja tekisi sen viikonlopussakin, Päivi toteaa.

Mukaan lähti myös opettajia, jotka eivät olleet paljoa neuloneet.  He saivat paljon apua kokeneilta: varmistettiin puikkojen kokoja ja hihojen yhdistämistä.

Tällä hetkellä paitoja on 34 valmiina ja 10 vielä puikoilla. Kaikki ovat tehneet vähintään itselleen paidan, mutta moni on neulonut muillekin.

Päivi kehuu islantilaisneuletta helposti neulottavaksi, sillä Islantilaisneuleita-kirjan ohje on selkeä.

- Kuvio ei ole vaikea, ja islantilainen Lettlopi-lanka on ihana neuloa. Lähes koko paita tehdään pyöröpuikoilla, kainaloihin jää vain 5-10 cm sauma ommeltavaksi.

Paidasta tulee painava, lähes kilon painoinen. Päivi neuloi oman Riddarinsa alpakasta, ja se painaa puoli kiloa. Paidat neulottiin 4-6 puikoilla, vaijerin pituus 60-80 cm.

- Oli meillä vähän puikkohifistelyäkin, lainattiin muilta kokeiltavaiksi. Minä tykkään koivupuisista knit pro -puikoista. Minä ehdin tikuttaa tämän projektin yhden riddarin ja kaksi muutakin villapaitaa.

Ranskan, englannin ja ruotsin opettaja Anne Kinnunen neuloi islantilaisneuleen omien lampaidensa villasta. Ruskea väri on lampaiden luonnollinen väri, mutta muut sävyt Anne värjäsi itse luonnonväreillä. Kolmen lampaan villat lähetettiin kehrättäväksi Pirtin kehräämöön, josta ne palautuivat lankana Annelle.

 

 

 

Monilla oli paita jo ennen joulua valmiina, mutta kuvaus siirrettiin tammikuulle opettajain kokouksen yhteyteen. Vararehtori Jari Ikonen otti kuvan. Miesopettajat eivät ole neuloneet, mutta olleet malleina, myötäeläneet ja oppineet paljon uutta neulesanastoa. Silmälasipäinen Juha Räsänen, jopo-ope, valitsi  itse värit ja neuloi yhden silmukan. Varsinainen neuloja oli hänen avopuolisonsa, englannin opettaja Susanna Huttunen.  Naisista jokainen on neulonut vähintään yhden paidan, innokkain seitsemän

Päivi summaa neuleprojektin olleen todella hauska työyhteisölle.

- Meillä on tosi hyvä yhteishenki, mutta tämä vielä lisäsi sitä. Ihanan positiivista pöhinää koko projektin ajan. Miten voikin tulla niin erilaisia villapaitoja ihan samalla ohjeella, kun värit vaihtuvat. Kyselimme, utelimme ja vertailimme paitojamme koko projektin ajan. Aina riitti puhuttavaa paidoissa. Saapa nähdä, mikä on seuraava projektimme.